Veteraanipäivä

Kansallista veteraanipäivää juhlitaan Lapin sodan päättymispäivänä 27. huhtikuuta. Vuosittain vaihtuvissa kaupungeissa järjestettävän valtakunnallisen Kansallisen veteraanipäivän juhlan lisäksi Veteraanipäivää juhlitaan kunnissa eri tavoin. Kansallisen veteraanipäivän Helsingin juhlaan on perinteisesti kuulunut muistotilaisuus Mannerheimin patsaalla, seppeleenlasku Hietaniemen hautausmaan sankariristillä ja Mannerheimin haudalla sekä veteraaneille ja heidän omaisilleen järjestetty juhlatilaisuus, joka on vuodesta 2022 alkaen järjestetty yhdessä Espoon, Vantaan ja Kauniaisen kanssa. Tänä vuonna juhla toteutuu Suomen kansallisooppera- ja baletissa klo 14.

Helsingin varuskunta toteuttaa yhdessä veteraanien ja Helsingin kaupungin kanssa lipunnoston ja seppeleenlaskun Mannerheimin aukiolla klo 12. Tilaisuus on kaikille avoin. Hietaniemen hautausmaalla seppeleet lasketaan sankariristille ja marsalkka Mannerheimin haudalle noin klo 12.30.

Ensimmäistä veteraanipäivää vietettiin Lahdessa 27. huhtikuuta 1987. Lahden pääjuhlaan osallistui yli 10 000 veteraanisukupolven edustajaa, jotka kansoittivat veteraanipäivän päätapahtumat myös seuraavina vuosina. Veteraanipäivän vietto levisi nopeasti myös lääneihin ja kuntiin ja pian koko maassa päivän viettoon osallistui noin 100 000 henkeä. Kuntien tilaisuudet antoivat mahdollisuuden kaikille veteraaneille viettää omaa päiväänsä ja kokea kansakunnan arvostusta. Lisäksi veteraanipäivää vietettiin päivänavauksin, teemaluennoin ja veteraanien vierailuin tuhansissa maamme kouluissa. Veteraanipäivä on myös yleinen liputuspäivä.

Vuonna 2023 kansallisen veteraanipäivän juhlaa vietetään Turussa teemalla ”Sotiemme opetukset – Tulevaisuutemme turvaksi”.

Helsingin veteraanipäivää vuosittain järjestävä Helsingin tapahtumasäätiö tilasi vuonna 2021 tuotantoyhtiö Youngfield Filmsiltä dokumentin Suomen viimeisistä veteraaneista. Tavoitteena on osoittaa kunnioitusta veteraaneja kohtaan sekä jakaa heidän perintöään ja kasvattaa tietoisuutta veteraanien elämästä nuoremmille sukupolville.

Talvi- ja jatkosotiin vuosina 1939–1944 osallistui noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Nuorimmat rintamalle joutuneet olivat vasta 17-vuotiaita. Sodissa kaatuneita oli noin 95 000 ja haavoittuneita 200 000. Sodassa taisteltiin Suomen itsenäisyydestä, ja yksittäisten ihmisten uhraukset olivat kovia. Veteraanien testamentti -dokumentissa viisi veteraania muistelee sota-aikaa. Dokumentissa pohditaan myös veteraanien perheenjäsenten kautta sitä, miten veteraanien kokemukset näkyvät perhe-elämässä nuoremmille sukupolville, ja se tarjoaa mielenkiintoisen kurkistuksen 1900-luvun alun elämään lapsena.

Veteraaneja on vuoden 2023 syksyllä vielä joukossamme 2 500, heistä sotainvalideja on lähes viisisataa. Veteraaniemme keski-ikä on jo 98 vuotta ja useita kymmeniä heistä on saavuttanut kunniakkaan sadan vuoden iän. Veteraanipäivän perinne tiivisty hyvin yhteen ajatukseen: Oikea sotilas ei taistele vihatakseen edessä olevia, vaan rakastaakseen takana oleviaan.

Elokuvan kesto on noin 40 minuuttia ja se on tehty käytettäväksi yläluokkien historianopetuksen syventävänä materiaalina.

Katso Veteraanien testamentti: